Patentointi ulkomailla
Patentointi ulkomailla
Myönnetty patentti on voimassa vain siinä maassa, jossa patenttia on haettu ja patentti on myönnetty. ”Ylikansallista” patenttia ei ole vielä olemassa. Kansainvälisten sopimusten myötä on kuitenkin luotu patentinhakujärjestelmiä, jotka helpottavat patentinhakuprosessin hoitamista ja hallintaa eri maissa. Tärkeimmät kansainväliset sopimukset ovat Pariisin sopimus, kansainvälinen patenttiyhteistyösopimus (PCT), Euroopan patenttisopimus (EPC) sekä käännöksiä koskeva Lontoon sopimus.
Maakohtaiset hakemukset
Ulkomaisissa kohdemaissa jätettävät hakemukset voidaan tehdä kukin erikseen ns. kansallisina hakemuksina. Kuhunkin maahan on toimitettava erillinen hakemus ja käännös hakemustekstistä kyseisen maan kielelle.
Kansainväliset yhteishakemukset, PCT
Kansainvälisen ns. PCT-järjestelmän avulla voidaan hakea patenttia yhdellä yhteishakemuksella useasta (yli 140:stä) eri maasta. Hakemus tehdään yleensä Suomen patenttivirastoon ja se voi olla jopa suomenkielinen edellyttäen että englanninkielinen käännös toimitetaan viranomaiselle myöhemmin.
PCT-järjestelmässä lopullisten kansallisten hakemusten tekemistä voidaan lykätä jopa puolitoista vuotta. PCT-hakemus ei kuitenkaan sellaisenaan johda patenttiin missään maassa, vaan kunkin valitun maan kansalliseen tai alueelliseen virastoon on aina jätettävä erillinen hakemus.
Euroopan kattavat hakemukset
EPC-patenttijärjestelmällä patenttia voidaan hakea yhteisesti Euroopan alueella. Ns. EP-hakemus voidaan tehdä myös Suomen patenttivirastoon suomen kielellä. Hakemus on kuitenkin käännettävä ja käsittely tapahtuu Euroopan patenttivirastossa Münchenissä joko englannin, saksan tai ranskan kielellä. Myönnetyllä EP-patentilla on sama oikeusvaikutus kuin kansallisesti myönnetyllä patentilla. EP-patentti on kuitenkin erikseen rekisteröitävä kohdemaissa ja käännettävä usein ainakin osittain kohdemaiden kielille.
